\section{Suunniteltu intranet-käyttöliittymä} \label{luku:design} Tutkijoiden käyttöliittymäprototyypin suunnittelussa oli tavoitteena paitsi saada aikaan selvitettyjä käyttäjien tavoitteita yliopiston nykyisiä web-sivustoja paremmin tukeva käyttöliittymäratkaisu, myös kokeilla web-käyttöliittymän tavoitepohjaista suunnittelemista käyttäjien tavoitteiden simuloinnin avulla~\cite{laakso-03}. Menetelmän soveltamisessa tutkijoiden intranet-sivuston tietoluokittelun ja navigointiratkaisujen suunnitteluun törmättiin kuitenkin ongelmiin. Intranetin tietomassan luokittelu käyttötapausten perusteella osoittautui hankalaksi: selvitettyjen käyttötapausten avulla oli vaikeaa arvioida oliko jokin luokitteluyritys parempi kuin toinen. Tilanteen ratkaisemiseksi päädyttiin hyödyntämään olemassa olevia yliopiston käyttäjille tarkoitettuja tietoluokitteluja ja vain muokkaamaan niitä käyttötapausten simuloinnin avulla. Tästä jatkettiin sivuston navigointijärjestelmän ja sen jälkeen upotettujen sovellusten suunnittelulla. \subsection{Suunnittelussa tuetut käyttötapaukset} Tutkijoiden intranet-käyttöliittymäprototyypin suunnittelussa keskityttiin tukemaan erityisesti tutkimus--julkaisu~sykliin ja tutkimusrahoituksen hankintaan liittyviä käyttötapauksia, sillä niiden katsottiin yhdessä muodostavan tutkijoiden työn keskeisimmän osan. Yhdistämällä useampia käyttötapauksia ajallisesti yksittäisten käyttäjien kuvitteellisiksi käyttöskenaarioiksi pyrittiin saamaan mahdollisimman totuudenmukainen kuva tutkijoiden jokapäiväisestä työstä. Alustavan tietoluokittelun ja navigointiratkaisun valinnan jälkeen suunniteltiin yksityiskohtaiset käyttöliittymäratkaisut kahden tutkijoiden käyttötapauksiin perustuvan käyttöskenaarion osalta. Ensimmäinen ratkaisun esittelyyn käytetyistä skenaarioista kuvaa vanhemman tutkijan työtä ja on muodostettu liitteen 2 käyttötapauksien \emph{1 Tutkimusapurahaa ensi vuodeksi} ja \emph{2 Tutkimusrahoituksen järjestäminen} sekä \emph{21 Mielenkiintoinen vierailuluento} ja \emph{20 Vierailuluennon isännöinti} pohjalta. Toisessa skenaariossa kuvataan nuoren, vasta uraansa aloittelevan tutkijan työskentelyä käyttötapauksien \emph{14 Epäselvät referee-kommentit}, \emph{16 Relevanttien ja hyvien tutkimusartikkelien löytäminen}, \emph{18 Missähän kollega on?} ja variaation käyttötapauksesta \emph{23 Labran porukka keilaamaan} avulla. Skenaariot käyttöliittymäkuvineen on esitelty luvuissa \ref{skenu_kai} ja \ref{skenu_toffe}. \subsection{Tietoluokittelu} Suunnitellun sivuston käyttäjien tavoitteita hyvin tukevan tietoluokittelun tekeminen oli haasteellinen tehtävä. Käyttäjien tarvitsemat tiedot ja palvelut jakaantuvat useille eri tasoille yliopiston organisaatiossa: esimerkiksi ohjeita työmatkoihin liittyvistä käytännön järjestelyistä saattaa olla tarjolla niin oman tutkimusryhmän, laitoksen, tiedekunnan kuin yliopiston henkilöstöosastonkin taholta. Tutkijoiden intranetin tietoluokittelun lähtökohdaksi otettiin Portaalityöryhmän sisäisen verkkopalvelukokonaisuuden tietoluokittelu~\cite[s.34--37]{portaali-02}, jota täydennettiin laitos- ja tutkimuslaboratoriotason tietojen osalta nykyisillä fysikaalisten tieteiden ja tietojenkäsittelytieteen laitosten sivustoilla sekä haastateltujen tutkijoiden tutkimuslaboratorioiden sisäisillä intranet-sivustoilla esiintyvällä materiaalilla. Tavoitteena oli koota valitun käyttäjäryhmän tarvitsemat niin nykyisillä yliopiston yhteisillä sivustoilla, laitosten julkisilla, kuin laboratorioiden ja tutkimusryhmien sisäisilläkin sivustoilla olevat tiedot yhteen tutkijoiden tavoitteita mahdollisimman suoraviivaisesti tukevaksi kokonaisuudeksi. Alustavaa luokittelua testattiin simuloimalla tutkijoiden käyttötapausten toteuttamista pyrkien arvioimaan tietojen sijoittelun intuitiivisuutta kyseisen käyttäjän kannalta. Luokittelua täydennettiin havaittaessa jonkin tiedon olevan epäloogisessa paikassa tai käyttötapauksessa tarvittavien tietojen puuttuvan kokonaan. Optimaalisesti kunkin käyttäjäryhmän tavoitteita tukevan tietoluokittelun toteuttamisessa törmättiin kuitenkin ongelmiin. Jotta luokittelu voisi olla täysin käyttäjän tavoitteisiin pohjautuva, olisi sivuston sisältöä voitava muokata käyttäjäryhmien tarpeisiin hyvin hienorakenteisella tavalla, jopa yksittäisten sivujen tasolla. Esimerkiksi Kiihdytinlaboratorio-osaston tutkijoiden tutkimusrahoituksen hankkimiseen liittyvät tiedot ja ohjeet saattavat poiketa saman laitoksen Ilmakehätieteiden osaston vastaavista ohjeista, sillä voimassa olevat käytännöt ja esimerkiksi rahoituslähteet ovat osin erilaiset. Koko sivuston tietoluokittelun suunnittelu tukemaan erikseen kymmenien, jopa satojen Helsingin yliopiston käyttäjäryhmien tarpeita on käytännössä liian työläs tehtävä, vaikka näin saataisiinkin parhaiten varmistettua luokittelun hyvä toimivuus käyttäjien työssä. Tietoluokittelussa päädyttiin lopulta eräänlaiseen kompromissiin tavoitepohjaisen ja organisaatiopohjaisen luokittelun välillä. Luokittelun yhdeksän päätasoa on valittu siten, että ne kuvaavat tutkijoiden työskentelyn osa-alueita ja niihin liittyviä asiakokonaisuuksia käyttäjien näkökulmasta. Kunkin päätason alla on yhteisesti kaikille käyttäjille suunnatun materiaalin lisäksi tiedekunta-, laitos ja tutkimuslaboratoriotasolla tuotettuja, erityisesti kyseisessä organisaatiossa työskenteleville käyttäjille suunnattuja tietoja ja palveluita. Vaikka näin saavutettuun ratkaisuun jää edelleen organisaatiopohjaisen sivuston ongelmia, kuten käyttäjän tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavan tiedon pirstaloituminen paikoin eri hallinnontasoille, on kaikki tiedot kuitenkin esitetty yhtenäisessä tietorakenteessa. Tällöin käyttäjän tarvitse etsiä tietoa erillisiltä, eri tavoin organisoiduilta ja vaihtelevin navigointiratkaisuina toteutetuilta sivustoilta. Helsingin yliopiston henkilökunta myös tuntee yleensä yliopiston organisaation ja sen suurpiirteisen tehtäväjaon ainakin laitostasolla ja osaa käyttää näitä opittuja tietoja hyväkseen tiedonetsinnässään. Hierarkian ylin taso jakaantuu kolmeen ryhmään (kuva~\ref{kuva:tietoluokittelu_paatasot}, vasen puoli). Ensimmäinen sisältää ajankohtaisia asioita ja uutisia kaikilta yliopiston organisaatioiden tasoilta. Toisessa ryhmässä on jaotteluperiaatteena käytetty käyttäjien elämän eri alueita: tutkimus, opetus, opinnot ja vapaa-aika. Kolmannessa ryhmässä on esitetty asiakokonaisuuksia, jotka eivät luontevasti mahdu minkään edellä mainitun alueen alle. \begin{figure}[!bt] \begin{center} \includegraphics[width=1.0\textwidth]{kuvat/tutkijaintra_tietoluokittelu_paatasot} \end{center} \caption{Intranet-prototyypin tietoluokittelun päätasot ja tutkimus-luokan materiaalifysiikan tutkijalle personoitu sisältö.} \label{kuva:tietoluokittelu_paatasot} \end{figure} Näistä \emph{henkilöstöasiat} sisältää sekä laitostasolle että koko yliopiston palvelussuhteessa työskentelevälle henkilökunnalle tarkoitettuja asioita ja \emph{opiskelijan elämää} puolestaan sisältää tietoa vastaavista opiskelijan elämiseen liittyvistä asioista, kuten opintotuesta, opiskelija-asunnoista ja toimimisesta ylioppilaskunnassa. Otsikon \emph{yliopistohallinto} alle on koottu tietoa vaikuttamisesta ja päätöksistä niin laitos-, tiedekunta- kuin keskushallintotasoltakin. Hieman muista eroavan kokonaisuuden muodostaa \emph{rakennukset ja kiinteistöt}, joka tarkastelee yliopistoa maantieteellisestä perspektiivistä antaen kootusti perustiedot ja saapumisohjeita eri kampuksilla ja niiden ulkopuolella sijaitsevista Helsingin yliopiston laitoksista ja yksiköistä. Materiaalifysiikan tutkijalle suunniteltu tietoluokittelu esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Kukin pääluokka on edelleen jaettu osittain organisaatiopohjaisiin aliluokkiin siten, että käyttäjää hallinnollisesti lähinnä olevan tason asiat on esitetty ensin ja yhteiset, koko yliopistoa koskevat asiat viimeisenä. Tähän ratkaisuun päädyttiin sen vuoksi, että haastattelujen perusteella havaittiin käyttäjät tarvitsevat useimmin juuri heille kohdennettuja tietoja ja palveluja ja harvemmin koko yliopistoa koskevia tietoja. Kuvan~\ref{kuva:tietoluokittelu_paatasot} oikealla puolella on esitetty luokittelun päätason \emph{Tutkimus} sisältö kahden seuraavan alitason osalta, kun sivuston käyttäjä on tutkija fysikaalisten tieteiden laitoksen Kiihdytinlaboratorio-osastolla ja kuuluu siellä materiaalifysiikan tutkimusryhmään. Mikäli hän kuuluisi tämän lisäksi esimerkiksi laskennallisen materiaalifysiikan tutkimusryhmään, näytettäisiin hänelle oletuksena myös kyseisen tutkimusryhmän sisältökokonaisuus ennen Kiihdytinlaboratorion tutkijoille yhteistä sisältökokonaisuutta. Esitetyssä tietoluokittelussa sovelletaan personointia näyttämällä käyttäjälle oletusarvoisesti pääluokan \emph{opetus} vain jos käyttäjä on opetustehtävissä, \emph{henkilöstöasiat} vain yliopiston henkilökunnan edustajille ja \emph{opiskelijan elämää} sekä \emph{opinnot} vain perus- ja jatko-opiskelijoille. Pääluokat \emph{ajankohtaista}, \emph{tutkimus}, \emph{vapaa-aika}, \emph{yliopistohallinto} ja \emph{rakennukset ja kiinteistöt} näytetään kaikille käyttäjäryhmille. Mikäli käyttäjä ei ole tutkimustyössä (tutkija tai jatko-opiskelija) yliopistolla, näytetään hänelle \emph{tutkimus} osiossa oletuksena vain oman laitoksensa yleinen tutkimus-osa (esim. kuvassa~\ref{kuva:tietoluokittelu_paatasot} otsikon \emph{Fysikaaliset tieteet} alla). Näin myös opiskelijoilla ja muilla kuin tutkimustyötä tekevillä henkilökunnan edustajilla on mahdollisuus tutustua laitoksensa tutkimustoimintaan yleisellä tasolla. Koska muita kuin tutkijoiden varsinaisia työtehtäviä käsitteleviä käyttötapauksia oli käytössä hyvin vähän, on sisältöluokittelua näiltä osin pidettävä ainoastaan viitteellisenä. Osioiden \emph{henkilöstöasiat} ja \emph{yliopistohallinto} sisällöt perustuvat lähes sellaisenaan Portaalityöryhmän esittämään sisältöluokitteluun, eikä niille ole tehty käyttäjien tavoitteisiin perustuvaa arviointia. Nämäkin sisältöluokat on kuitenkin sisällytetty esitettyyn luokitteluun, sillä ne sisältävät tietoaineistoa, jonka tarve on helposti perusteltavissa, vaikka tehdyissä haastatteluissa ei juuri tällaisiin käyttötapauksiin osuttukaan. Näiden osioiden luokittelua voidaan myöhemmin uudelleenarvioida tekemällä lisää yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden haastatteluja kyseisten käyttötapausten selvittämiseksi. \subsection{Navigointiratkaisut} Käyttäjän on yleensä liikuttava jonkin verran sivuston sivulta toiselle löytääkseen tarvitsemansa tiedot, vaikka tiedot olisikin hyvin järjestetty. Mitä suurempi sivusto tietomäärältään on, sitä enemmän tällaista navigointia käyttäjän tyypillisesti on tehtävä tietojen löytämiseksi. Hyvä navigointijärjestelmä toimii käyttäjän tehokkaana työvälineenä hänen tavoitteidensa toteuttamisessa tarvittavien tietojen löytämisessä suoraviivaisesti ja intuitiivisesti. Navigointijärjestelmän tulee visualisoida sivuston tietovaraston sisältö ja käyttäjän sijainti tietorakenteessa kullakin hetkellä, ja siten tarjota käyttäjälle hänen kognitiivista kuormitustaan vähentävä suunnistusväline esitettävässä tietoavaruudessa. Suuren web-sivuston tietohierarkia saattaa käsittää satoja sivuja, jolloin navigointipuu tulee helposti niin suureksi, etteivät sen kaikki haarat mahdu näytölle yhtäaikaa. Tällöin käyttäjän on vaikeaa tehdä valintaa etenemisestään syvemmälle tietoluokittelusta, sillä kaikki saman tason solmut eivät ole näkyvissä. Puun vierittäminen ei auta kovin paljoa, sillä silloinkin vain osa solmuista, joita pitäisi verrata toisiinsa, on yhtäaikaa näkyvissä. Vertailun mahdollistamiseksi puu kannattaa tällöin esittää tiivistetyssä muodossa siten, että puun alimmat tasot ovat piilotettuina. Web-sivustojen navigointipuiden tiivistyksessä käytetään pääasiassa kahta tapaa: pidetään jatkuvasti avattuna vain puun sillä hetkellä valittu haara tai annetaan käyttäjän itse avata ja sulkea haluamiaan puun haaroja yksi kerrallaan. Suunnitellun intranet-käyttöliittymän tietoluokittelun visualisointikeinoksi valittiin Overview Beside Detail~-suunnittelumallin mukainen navigointipuuratkaisu, jossa sivuston sisältöluokittelu on esitetty vasemmalla yleisnäkymässä ja käyttäjän valitseman yksittäisen sivun sisältö oikealla yksityiskohtaisessa näkymässä (kuva~\ref{kuva:tutkijaintra_navipuu}). Navigointipuun avulla voidaan välttää Helsingin yliopiston nykyisellä sivustolla esiintyvä sukeltavan navigoinnin ongelma, sillä käyttäjä voi suoraan valita navigointipuusta häntä kiinnostavan sivun tarvitsematta välillä palata navigointihistoriassa taaksepäin. Navigointipuun avulla käyttäjä myös näkee jatkuvasti missä osassa sivustoa hän on ja mitä muuta tietoa sivusto sisältää. \begin{figure}[bt] \begin{center} \includegraphics[width=0.8\textwidth]{kuvat/tutkijaintra_navipuu} \caption{Suunnitellun intranet-käyttöliittymän navigointipuu.} \label{kuva:tutkijaintra_navipuu} \end{center} \end{figure} Navigointipuun tiivistämisratkaisuksi valittiin käsin avattavat ja suljettavat puun haarat. Toisessa paljon web-sivustojen navigointipuissa käytetyssä tiivistämisvaihtoehdossa puuta tarkastellaan ikäänkuin kalansilmälinssin lävitse: valittu haara näkyy yksityiskohtaisesti ja muut vain yleisluontoisesti (Fisheye view,~\cite[s.~311--330]{card-99}). Puusta pidetään kullonkin avattuna vain se haara, jossa valittu solmu sijaitsee, muista haaroista näkyy vain ylin taso (kuva~\ref{kuva:mulahteleva_navipuu}). Tällaisen ratkaisun arvioitiin aiheuttavan suunnitellun paljon sivuja sisältävän tietoluokittelun kanssa liikaa käytettävyysongelmia. Käyttäjän saattaa olla vaikea löytää juuri valitsemaansa solmua uudelleen navigointipuusta, sillä puu muuttuu valinnan seurauksena yht'äkkiä aivan eri näköiseksi: äsken avoinna ollut puun haara on nyt suljettuna ja uusi valittu puun haara avoinna. Yliopiston intranetin laajassa navigointipuussa yksikin puun haara saattaa avattuna helposti täyttää pystysuunnassa koko näyttötilan, jolloin koko näkyvissä oleva alue navigointipuusta saattaisi uuden valinnan seurauksena muuttua erinäköiseksi. Valitun sivun uudelleenlöytämistä navigointipuusta hankaloittaa edelleen se, että valitun solmun paikka näytöllä muuttuu, mikäli aiempi sivu kuului puussa ylempänä olevaan puun haaraan. Näin ollen hiirikursori ei valinnan jälkeen enää osoitakaan valittuun solmuun. \begin{figure}[tbp] \begin{center} \includegraphics[width=0.9\textwidth]{kuvat/ellit_mulahteleva_navipuu} \caption{Esimerkki navigointipuusta, jossa vain aktiivinen haara on kerrallaan avoinna (\url{http://www3.soneraplaza.fi/ellit/}, 21.4.2003).} \label{kuva:mulahteleva_navipuu} \end{center} \end{figure} Valittukaan puun tiivistysvaihtoehto ei ole ongelmaton. Navigointipuun haarojen avaamisesta ja sulkemisesta aiheutuu käyttäjälle ylimääräistä työtä. Tietoa samassa alempana olevista solmuista joudutaan lypsämään taso kerrallaan toisin kuin koko puun haaran kerrallaan avaavassa ratkaisussa, mikä aiheuttaa turhaa navigointityötä. Ratkaisun etuna on kuitenkin se, että käyttäjä voi avata yhtäaikaa näytölle tarkasteltavaksi useampia, myös puun leveyssuunnassa kaukana toisistaan olevia puun haaroja ja verrata niitä toisiinsa, jolloin päätöksenteko valittavasta etenemissuunnasta helpottuu (kuva~\ref{kuva:avattava_navipuu}). \begin{figure}[tbp] \begin{center} \includegraphics[width=0.8\textwidth]{kuvat/msdn_avattava_navipuu_osa} \caption{Esimerkki haara kerrallaan avattavasta navigointipuusta (\url{http://msdn.microsoft.com/library/default.asp}, 21.4.2003).} \label{kuva:avattava_navipuu} \end{center} \end{figure} Navigointipuuratkaisujen haittapuolena on puun leveyssuunnassa vaatima sivutila. Navigointipuu käyttää saman tilan käyttäjän näytöltä silloinkin, kun hän on jo löytänyt etsimänsä sisältösivun ja tarvitsisi riittävästi näyttötilaa sen lukemiseen tai sen sisältämän sovelluksen käyttämiseen. Erityisesti pieniresoluutioisilla näytöillä tämä muodostuu ongelmaksi, jos navigointipuu vie huomattavan osan koko näyttötilasta~\cite[s.~18]{nielsen-00}. Erilaiset päätelaitteet, kuten kämmenmikrot ja mobiililaitteet, voidaan kuitenkin tunnistaa melko helposti ja suunnitella sivuston käyttöliittymä erikseen niitä varten. Navigointipuita toteutetaan myös usein dynaamisten valikkojen avulla, jotka tulevat näkyville vasta käyttäjän siirtäessä hiiren osoittimen valikon päälle (kuva~\ref{kuva:dynaamiset_menut}). Käytettävyyden kannalta dynaamisten valikkojen käytön keskeisenä ongelmakohtana on käyttäjän nykyisen sijainnin näyttämisen puute, sillä navigointipuu ei niitä käytettäessä ole jatkuvasti näkyvillä. Siten niiden avulla ei voida kovin hyvin ratkaista sukeltavan navigoinnin toista pääongelmaa: käyttäjän eksymistä sivustolle. \begin{figure}[h] \begin{center} \includegraphics[width=0.8\textwidth]{kuvat/msdn_dynaamiset_menut_osa} \caption{Esimerkki dynaamisilla valikoilla toimivasta navigointipuusta (\url{http://msdn.microsoft.com/}, 21.4.2003).} \label{kuva:dynaamiset_menut} \end{center} \end{figure} \subsection{Kontekstin säilyttävä sanahaku} Joissakin tapauksissa käyttäjä tietää esimerkiksi aiemman käyttökokemuksensa perusteella etukäteen täsmälleen mitä tietoa on sivustolta etsimässä. Tällöin hänelle saattaa olla suoraviivaisinta etsiä kyseistä tietoa suoraan hakusanojen perusteella. Useimmilla web-sivustoilla sanahakutoiminnallisuus on toteutettu erillisen, sivuston sivuilta annettuja hakusanoja sisältäviä dokumentteja etsivän hakukoneen avulla. Tällöin käyttäjä kuitenkin menettää löydettyjen tulossivujen kontekstin sivuston tietoluokittelussa. Nielsen ehdottaa hakukoneen tulosten ryhmittelyä siten, että samassa alisivustossa sijaitsevat tulossivut on ryhmitelty yhteen~\cite[s.~231]{nielsen-00}. Käyttäjän kannalta vielä alisivustokohtaista ryhmittelyä parempi ratkaisu on käyttää sivuston tietoluokittelua halutulosten ryhmittelyperusteena, jolloin tulossivujen luokittelukonteksti antaa käyttäjälle arvokasta lisätietoa tiedonetsintänsä kohdentamiseksi. Suunnitellussa käyttöliittymäratkaisussa sanahaku koko intranetin tietosisällöstä näyttää haun tulokset jatkuvasti hakukentän alla olevassa avatussa navigointipuussa (kuva~\ref{kuva:filter_highlight}). Hakutulospuun haarat valitaan ensimmäisessä vaiheessa siten, että vain ne haarat näytetään, joiden alipuut sisältävät vähintään yhden hakusanaosuman. Tätä tulosta täydennetään lisäämällä tulokseen myös ne puun haarat, joiden isäsolmu on sama kuin jollakin osumasolmuista. Varsinaiset osumasolmut korostetaan visuaalisesti puurakenteessa, jolloin käyttäjä saa näkyviin jäävien sisarsolmujen avulla tietoa myös osumasolmujen kontekstista tietohierarkiassa. \begin{figure}[!htp] \begin{center} \includegraphics[width=0.7\textwidth]{kuvat/continuous_filter+highlight} \caption{Jatkuva sanahaku suunnitellun käyttöliittymän navigointipuussa. Tulokset esitetään sekä rajauksen että korostuksen avulla.} \label{kuva:filter_highlight} \end{center} \end{figure} Mikäli hakusanaa ei anneta, hakuvälilehden navigointipuussa näytetään koko intranetin tietosisältö, poislukien tiedot, joihin kyseisellä käyttäjällä ei ole lukuoikeutta. Kullakin käyttäjäryhmällä on oletusarvoisesti valittuna ``valitut''-välilehden navigointipuuhun näistä sisältöryhmistä vain hänen tyypillisesti tarvitsemansa osat. Löydettyään ``kaikki''-välilehden navigointipuusta uusia mielenkiintoisia sisältöryhmiä käyttäjä voi itse lisätä niitä ``valitut''-välilehdelle klikkaamalla kyseisen ryhmän vieressä olevaa valintaruutua. Sivustokohtaisten hakukoneiden erottaminen muista navigointirakenteista aiheuttaa käyttäjälle turhaa navigointia hakukoneen ja muiden sivujen välillä~\cite[s.~109]{rosenfeld-98}. Sen sijaan hakukoneen käyttäminen tietoluokitteluun perustuvan navigointirakenteen apuna edistää luokittelun oppimista ja estää monia HY:n web-sivuston nykyisen hakukoneen käytössä esiintyviä ongelmia. Yliopiston intranet-käyttöliittymässä tiedon etsintään tietovarastosta pyrittiinkin löytämään käyttöliittymäratkaisu, jossa käyttäjä voisi vaivattomasti saman hakutehtävän aikana käyttää hyväkseen sekä tietoluokittelua että dokumenttien avainsanojen indeksointiin perustuvaa hakutoimintoa tarvitsemiensa tietojen löytämiseksi. Käyttäjän on ennen haun tekemistä mahdotonta tietää kuinka hyvin annettu hakusana rajaa tulosjoukkoa. Tällöin hän antaa helposti joko liian vähän tai liian paljon rajaavan hakuehdon. Jatkuvassa haussa (Continuous Filter,~\cite{kplaakso-00}) käyttäjälle näytetään hakutulosta sitä mukaa, kun hän kirjoittaa hakusanaa, ja annetaan näin hänelle välitön palaute hakusanan rajaavuudesta. Samaa synkronista tulosten näyttämismenetelmää voidaan soveltaa myös hakutulosten korostamisessa listasta (Continuous Highlight,~\cite{kplaakso-00}). Jatkuvan haun tuloksien esittämiseksi puurakenteessa on esitetty ainakin kaksi menetelmää (\cite{kumar-97}): Ensimmäisessä menetelmässä näytetään koko puu, mutta korostetaan visuaalisesti ne puun haarat, jotka sisältävät tulossolmuja. Toisen ideana on rajata puusta pois muut kuin tulossolmuja sisältävät haarat. Korostusmenetelmän etuna web-sivustojen navigointipuiden yhteydessä on kontekstin pysyvyys: käyttäjä näkee myös ne sivut, jotka eivät sisällä annettua hakusanaa, mutta jotka on ryhmitelty tietoluokittelussa tulossivujen yhteyteen. Toisaalta puun haaroja pois rajaava haku on tehokkaampi kuin pelkkä korostus, sillä tällöin hakutulokset esitetään tiiviimmin, jolloin niitä mahtuu kerralla enemmän näkyviin kuin korostusta käytettäessä. Suunnitellussa ratkaisussa pyritään yhdistämään molempien ratkaisujen hyvät puolet: luokituksen ylätasojen näyttämisessä käytetään rajausta ja lähellä tulossolmuja kontekstin säilyttävää korostusmenetelmää. Web-käyttöliittymissä yllä kuvattua jatkuvasti tulosjoukkoa rajaavaa tai korostavaa hakua ei tähän saakka juuri ole käytetty, sillä sen vasteaikavaatimukset edellyttävät ainakin osan käyttöliittymälogiikasta suoritettavan asiakaskoneessa palvelimen sijaan. Teknisesti tällainen ratkaisu on kuitenkin täysin mahdollinen käytettäessä selaimia, jotka tukevat HTML-sivujen ohjelmointilaajennuksia, kuten erilaisia skriptikieliä tai upotettuja Java Applet -sovelluksia. Laitteistoiltaan ja selainkannoiltaan julkisia web-sivustoja yhtenäisemmillä intranet-sivustoilla tämä ei tuottane suuria ongelmia. \subsection{Upotetut sovellukset} Web-sivuille liitettävien interaktiivisten osien avulla voidaan sivustoille rakentaa myös upotettuja sovelluksia pelkän tietosisällön lisäksi. Sovellukset voivat olla osa sivuston tietovaraston käyttöliittymäratkaisua, kuten hakukoneen hakukenttä, tai liittyä kiinteästi sivuston sisältöön, kuten esimerkiksi lomake, jonka avulla käyttäjä voi lähettää pyynnön liittymisestä sivulla esitellylle sähköpostilistalle. Erilaisten sovelluslaajennusten avulla web-sivustoille voidaan tehdä hyvin monimutkaisiakin sovelluksia, esimerkiksi kalenteri- tai työajanseurantaohjelmia. Erityisesti yritysten ja yhteisöjen sisäisissä verkkopalveluissa raja keskitetysti ylläpidettyjen, verkon yli ladattavien työkalusovellusten ja tietopainotteisten web-sivustojen välillä onkin häilyvä. Käyttäjien kannalta erottelu interaktiivisten sovellusten ja web-sivuston välillä ei kuitenkaan ole tärkeä, vaan keskeistä on tukea heidän kokonaisten käyttötapaustensa toteuttamista mahdollisimman suoraviivaisesti. Upotettujen sovellusten avulla sivusto voi tukea käyttäjän tavoitteita pelkkää tiedonhakua pidemmälle: esimerkiksi tieteellisessä konferenssissa käymiseen liittyvä tehtävä lentolippujen ja majoituksen varaamiseksi voidaan hoitaa kokonaan tarkoitukseen suunnitellun upotettuja interaktiivisia osia sisältävän web-sivuston avulla. Suunniteltu käyttöliittymä on web-sivustoksi hyvin sovellusmainen. Suunnittelussa on lähdetty Portaalityöryhmän esittämästä työpöytä-ajatuksesta, jonka kautta käyttäjille tarjotaan kaikki Helsingin yliopiston verkkopalvelut~\cite[s.~24]{portaali-02}. Yliopiston intranet-sivusto on työntekijällä koneella lähes jatkuvasti avoinna, vaikka hän välillä tarvitseekin muita sovelluksia ja sivustoja. Näin sivustoon integroidut käyttäjätunnistusta vaativat osat (esim. sähköposti ja henkilöhakemisto) pysyvät koko työpäivän ajan nopeasti käyttäjän saatavilla, eikä hänen niitä käyttääkseen tarvitse tehdä erillistä sisäänkirjautumista. Tietovarastosta on erotettu kolme käyttäjäselvitysten perusteella keskeistä sovellusta, sähköposti (Mappi), henkilöhaku ja kirjastohaku. Nämä sovellukset on nostettu esille käyttöliittymän oikeaan laitaan, sillä tutkijoiden käyttötapauksia simuloitaessa havaittiin näitä työkaluja tarvittavan yhtäaikaa tietovaraston tietojen kanssa. Työkalut ovat oletuksena pienennetyssä tilassa sivun oikeassa alareunassa, josta käyttäjä voi suurentaa niistä kunkin näytölle tarpeen mukaan (kuva~\ref{kuva:tutkijaintra_sovellukset}). Tutkijan työtehtävissä tarvitaan usein sekä viestintä- että erilaisia tiedonhakuvälineitä ja tiedonsiirtoa näiden välillä. Esitetyssä ratkaisussa on pyritty välttämään erillisten ikkunoiden hallinnan ongelmia ja toisaalta tarjoamaan mahdollisimman hyvät mahdollisuudet tietovaraston ja sovellusten yhteiskäyttöön ilman turhaa navigointityötä ja käyttäjälle koituvaa kognitiivista rasitusta. \begin{figure}[tb] \begin{center} \includegraphics[width=1.0\textwidth]{kuvat/tutkijaintra_sovellukset_shaded} \caption{Tutkijoiden intranetin upotetut sovellukset, sähköpostisovellus avattuna.} \label{kuva:tutkijaintra_sovellukset} \end{center} \end{figure} Tutkijoiden haastatteluissa kävi ilmi tarve saada tietää onko kollega tai joku muu henkilökuntaan kuuluva kullakin hetkellä paikalla ja tavattavissa vai ei. Suunnitteluvaiheessa harkittiin erilaisten sähköisten kalenterien sisällyttämistä käyttöliittymäratkaisuun, mutta niiden käytön arveltiin todennäköisesti olevan liian työlästä verrattuna käyttäjien saavuttamaan hyötyyn, jolloin kalenterin päivittäminen saattaisi helposti jäädä kokonaan tekemättä. Tämän lisäksi lähes kaikilla yliopiston tutkijoilla on kuitenkin joko paperinen tai jokin muu kalenteri henkilökohtaisessa käytössään, ja rinnakkaisen kalenterijärjestelmän käyttöönotto aiheuttaisi helposti tietojen synkronointiongelmia kalenterien välillä. Ryhmäkalenterin sijaan päädyttiin tarjoamaan käyttäjille yksinkertainen viestintäjärjestelmä, jonka avulla he voivat ilmoittaa muille yliopistoyhteisön jäsenille ovatko tällä hetkellä talossa, poissa, kiireisiä vai matkoilla. Paikallaolotiedosta on käyttäjille lisäarvoa fyysisesti hajalleen sijoitetun ja paljon matkoilla olevan työyhteisön, jollainen Helsingin yliopiston tutkijakunta on, kommunikoinnissa. Sovelluksen suunnittelussa pyrittiin minimoimaan tiedon päivittäjälle aiheutuvaa työtä pitämällä tietoa jatkuvasti esillä, jolloin hänen tarvitsee vain klikata soveltuvaa paikallaolovaihtoehtoa hiirellä ja mahdollisesti kirjoittaa lyhyt viesti oheiseen kenttään. Tästä huolimatta on huomattava, että päivittäjän kannalta kyseinen työ on ylimääräistä vaivaa, joka ei suoraan edistä hänen tavoitteitaan. Huomattavan suureksi lisätyö muodostuu, mikäli käyttäjällä ei ole intranet-sivu tai edes selain avoinna, ja hän joutuu vain kyseisen tiedon päivittääkseen sen avaamaan. Käyttäjälle tulisikin olla mahdollista poistaa kyseinen sovellus käytöstä, mikäli hän ei sitä tarvitse. \subsection{Personointi, kustomointi ja adaptiivisuus} Web-sivustojen mukauttamisella tarkoitetaan tässä tutkielmassa keinoja, joiden avulla käyttäjälle voidaan tarjota henkilökohtaisempaa palvelua kuin perinteillä sivustoilla, joiden käyttöliittymä ja sisältö ovat kaikille käyttäjille samalla ajan hetkellä samanlaiset. Mukauttamiseen liittyvä sanasto ei ole toistaiseksi täysin vakiintunut. Tässä tutkielmassa käytetään seuraavia alan kirjallisuudessa melko yleisiä määritelmiä: \begin{description} \item[Personointi (personalization)] Käyttäjän, käyttäjäryhmän tai käytettävän päätelaitteen tunnustukseen perustuva, käyttäjän näkökulmasta automaattisesti tapahtuva sivuston käyttöliittymän tai sisällön muokkaaminen. Personointi voi olla staattista, eli pelkästään käyttäjän tunnistukseen perustuvaa, tai käyttäjämalleihin ja konepäättelyyn dynaamista personointia. \item[Kustomointi (customization)] Käyttäjän itsensä tekemät muutokset ja valinnat, jotka vaikuttavat sivuston käyttöliittymään tai esitettävään sisältöön. Mielekäs kustomointi vaatii yksilöivän käyttäjän tunnistuksen, jolloin käyttäjän asetukset säilyvät sivun latausten ja istuntojen välillä. Käytettään myös termiä konfigurointi (configuration), mutta tällä viitataan yleensä kertaluonteiseen ja vaikutuksiltaan melko suureen käyttöliittymän muokkaukseen esimerkiksi uuden sovelluksen käyttöönoton yhteydessä. \item[Adaptiivinen web-sivusto] Dynaamiseen personointiin perustuva järjestelmä, joka pyrkii kumulatiivisesti keräämään tietoa käyttäjistään ja mukauttamaan jatkuvasti kullekin käyttäjälle näytettävää käyttöliittymää näiden tietojen perusteella. \end{description} Henkilökohtaisen palvelun tarjoaminen suurille yhtäaikaisille käyttäjämäärille ilman merkittäviä henkilöstöpanostuksia on herättänyt viime vuosina suurta mielenkiintoa etenkin sähköisen kaupankäynnin alalla. Käyttäjiensä mukaan muokkautuvia järjestelmiä käytetään esimerkiksi Amazon.com -sivustolla~\cite{rossi-www-01}. Yksittäisten käyttäjien profiloiminen heidän kulutustottumustensa ja mieltymystensä mukaan tarjoaa myyjälle rahanarvoisen mahdollisuuden kohdistaa sivustolla esiintyvää markkinointia kyseisistä tuotteista todennäköisimmin kiinnostuneelle kohderyhmälle. Web-sivustojen tapauksessa muokkautuvuudesta käytetään yleensä väljästi termiä personointi, olipa kyse sitten käyttäjätunnistuksen perusteella tapahtuvasta käyttöliittymätyypin valinnasta tai jatkuvasta, käyttäjän toimenpiteiden seuraamiseen ja analysointiin perustuvasta käyttöliittymän muokkauksesta. Personoinnilla voidaan saavuttaa huomattavia etuja myös ei-kaupallisten web-sivustojen suunnittelussa. Sen avulla käyttäjälle voidaan automaattisesti tarjota esimerkiksi hänen työympäristönsä ja -tehtäviensä mukaiseksi suunniteltu versio yhteisön intranet-sivustosta tai tarvittaessa erityisesti pieninäyttöisille päätelaitteille suunniteltu käyttöliittymä. Toisin kuin adaptiivisten web-sivustojen tapauksessa, tässä kyse on staattisesta personoinnista, sillä käyttäjälle näytettävä käyttöliittymä valitaan käyttäjän ja mahdollisesti päätelaitteen tunnistamisen perusteella aina samalla tavalla ennalta määrättyjen vaihtoehtojen joukosta. Staattisen personoinnin käyttäjäryhmäkohtaiset oletussivustot on suunniteltu kokonaan etukäteen. Dynaamiseen personointiin kuuluu ajatus käyttöliittymän jatkuvasta muokkaamisesta järjestelmän kerätessä yhä enemmän tietoa käyttäjästä. Staattisiin mukauttamiskeinoihin kuuluu myös käyttäjän itsensä tekemä kustomointi, jonka avulla hän voi muokata käyttöliittymäänsä enemmän henkilökohtaisten mieltymystensä ja kiinnostuksen kohteidensa mukaiseksi~\cite{nielsen-personalization-98}. Kuvassa~\ref{kuva:personointi_nelikentta} eri mukauttamiskeinoja on esitetty käyttäjän näkökulmasta määriteparien \emph{staattinen--dynaaminen} ja \emph{manuaalinen--automaattinen} muodostamassa nelikentässä. \begin{figure}[!hbt] \begin{center} \includegraphics[width=1.0\textwidth]{kuvat/personointi_nelikentta} \caption{Erityyppisiä web-sivustojen mukauttamiskeinoja sivuston käyttäjän näkökulmasta.} \label{kuva:personointi_nelikentta} \end{center} \end{figure} Itsemuokkautuvat tai muokattavat käyttöliittymät voivat aiheuttaa käyttäjilleen myös joukon huomattavia ongelmia: \begin{itemize} \item Käyttäjän tekemä kustomointi vie aikaa varsinaiselta tavoitteelliselta työltä. \item Laajat kustomointimahdollisuudet saattavat johtaa oletuskäyttöliittymän huolimattomaan suunnitteluun. Käyttäjät kyllä tunnistavat omaa työtään hyvin tukevat käyttöliittymäratkaisut, mutta heillä ei useimmiten ole parasta asiantuntemusta itse suunnitella niitä. \item Muistettavuus ja tehokkuus kärsii, mikäli personointi muuttaa web-sivuston käyttöliittymää käyttökertojen välillä. Usein sivustoa käyttäessään osa käyttäjän toiminnasta muuttuu automaattisiksi prosesseiksi, joiden toistaminen ei vaadi enää kognitiivisia resursseja, ja on siten hyvin nopeaa. Mikäli käyttöliittymä muuttuu, automaattiset prosessit eivät enää toimi. \item Konepäättelyyn perustuva automaattinen personointi tarvitsee toimiakseen paljon yksityiskohtaista tietoa käyttäjistä. Näiden tietojen syöttäminen järjestelmään ei ole käyttäjien tavoitteiden mukaista työtä. Yksityiskohtaisen ja riittävän tarkan tietomallin rakentaminen käyttäjästä vain seuraamalla käyttäjän tekoja sivustolla, esimerkiksi lokitietojen avulla, on vaikeaa ja eettisesti arveluttavaa. \item Konepäättely on inhimilliseen päättelyyn verrattuna alkeellista: käyttäjän tavoitteiden ymmärtäminen ja niiden tukeminen on sille liian monimutkainen ja vaikea tehtävä. \end{itemize} Interaktivisen sovellusohjelmiston tapaan käytettävän web-sivuston tehokkaan käytön oppiminen on sekä organisaation että yksittäisen käyttäjän tasolla jatkuva innovatiivinen prosessi. Uusien asioiden ja innovatiivisten menetelmien leviäminen (diffusion on innovation) tapahtuu usein niin sanotun sosiaalisen oppimisprosessin kautta. Ajankohtaista kehitystä eri medioiden kautta seuraavat, kokeilunhaluiset pioneerikäyttäjät (early adopters) ottavat uudet menetelmät käyttöön ensimmäisinä~\cite[s.~51]{bandura-77}. Tämän jälkeen toimiviksi osoittautuneet uudet innovaatiot leviävät työpaikoilla pioneerikäyttäjien henkilökohtaisen esimerkin avulla. Mikäli eri käyttäjien sivustot ovat voimakkaasti erilaisia personoinnin ja kustomoinnin seurauksena, tulee sosiaalinen, muiden käyttäjien esimerkkiin perustuva oppiminen vaikeammaksi. Esimerkiksi uuden opiskelijan tai työntekijän on vaikeaa oppia Helsingin yliopiston intranetin käyttö, mikäli häntä neuvovien vanhempien opiskelijoiden tai kollegojen käyttöliittymä on aivan erilainen ja erinäköinen kuin hänellä itsellään. Staattinen, samalle käyttäjälle pääpiirteiltään samanlaisena pysyvä hyvin suunniteltu personoitu sivusto helpottaa käyttäjän työtä vähentämällä navigointitarvetta sivustolle tultaessa: käyttäjä ohjataan suoraan oman käyttäjäryhmänsä aloitussivulle. Tärkeimpänä erona nykyisen sivuston käyttäjäryhmäkohtaiseen väyläratkaisuun on, että personoitu sivuston on suunniteltu käyttäjän, ei hänen yksittäisen roolinsa opiskelijana tai henkilökunnan jäsenenä, mukaan. Väyläratkaisun aiheuttama ylimääräinen navigointityö väylän valinnassa jää myös pois, sillä personoitu sivusto tarjotaan tunnistetulle käyttäjälle automaattisesti. Suunnitellulla sivustolla on käytetty voimakkaasti hyväksi staattista personointiratkaisua, jonka avulla käyttäjille tarjotaan oletusarvoisesti heidän yleisimpiin tietotarpeisiinsa vastaava osa koko sisäisen sivuston tietoluokittelusta. Hyödyntämällä tietoa tutkijoiden työpaikasta ja esimerkiksi tutkimusryhmistä, joissa he ovat jäseninä, heille tarjotaan koko yliopiston laajuisesti tutkijoiden tarpeisiin suunnitellun tietosisällön lisäksi myös tiedekunta-, laitos- ja tutkimusryhmäkohtaisia verkkopalveluja. Näin voidaan yhdistää monet nykyisin erilliset ja oman sisäänkirjautumisensa vaativat verkkosivustot samaan käyttöliittymään. Kustomoinnin avulla käyttäjä voi sovittaa käyttöliittymän yksityiskohtia omaan työskentelyynsä sopiviksi. Näin esimerkiksi hakukoneen käyttäjäkohtaiset asetukset pysyvät tallessa istuntokertojen välillä. Intranet-sivustoilla, joiden työkaluohjelmistotyyppisessä käytössä mukauttamisessa on eniten hyötyä, personoinnin vaatima käyttäjätunnistus on joka tapauksessa tehtävä käyttöoikeuksien varmistamiseksi, eikä siitä näin ollen aiheudu käyttäjälle ylimääräistä työtä. Mukauttamisratkaisujen tarjoaminen käyttäjille ei vähennä käyttöliittymäsuunnittelijoiden vastuuta suunnitella käyttäjien tavoitteita hyvin tukeva web-sivusto. Päinvastoin se lisää tarvittavaa suunnittelutyötä, kun eri käyttäjäryhmille on suunniteltava omat variaationsa sivuston käyttöliittymäratkaisusta. Personoidut oletuskäyttöliittymät on suunniteltava erikseen kunkin käyttäjäryhmän yleisimpien tavoitteiden mukaiseksi. \subsection{Skenaario 1: Kai ja tutkimusmäärärahat} \label{skenu_kai} Seuraavassa kuvataan suunniteltua tutkijoiden intranet-käyttöliittymää vanhempien tutkijoiden haastatteluissa selvinneisiin käyttötapauksiin perustuvan käyttöskenaarion avulla. Kuvitetun mahdollisimman realistiseen käyttötilanteeseen perustuvan skenaarion avulla pyritään kuvaamaan käyttöliittymän toimintaa kokonaisuutena pelkän ominaisuuksien esittelyn sijasta. Tällöin esitettyä ratkaisua voidaan arvioida ja verrata helpommin tutkijoiden nykyisiin verkkopalveluihin niin käyttäjälle tuotettavan hyödyn kuin käytettävyydenkin osalta. Ensimmäisen skenaarion esimerkkihenkilö Kai on laskennallisen fysiikan professori fysikaalisten tieteiden laitoksella. Hänen tutkimusryhmänsä tutkii materiaalifysiikkaan liittyviä ilmiötä simulointien avulla. Yhdessä Kiihdytinlaboratorion muiden vanhempien tutkijoiden kanssa hänen tehtävänään on suunnitella laboratorion perusrahoitusta ja tehdä siihen liittyen rahoitushakemuksia muun muassa Suomen Akatemialle. Akatemian tutkimusmäärärahahakemusten viimeinen jättöpäivä on 15.5. \begin{quote} On tiistai 22.4.2003 klo 12.50 ja Kai on työhuoneessaan Kiihdytinlaboratoriossa Kumpulan kampuksella. Hän on kirjautunut sisään Helsingin yliopiston intranetiin ja päättää hakea Kiihdytinlaboratorion alisivustolta viimevuotisen Akatemian apurahahakemuksen uuden hakemuksen pohjaksi (kuva~\ref{kuva:skenu1_kuva1}). \begin{figure}[!h] \begin{center} \includegraphics[width=0.85\textwidth]{kuvat/skenu_kai1} \caption{Edellisvuotisen Suomen Akatemian tutkimusmäärärahahakemuksen hakemien uuden hakemuksen pohjaksi.} \label{kuva:skenu1_kuva1} \end{center} \end{figure} Navigointipuussa on avoimena Kain edellisellä käyttökerralla avaamat kohdat \emph{Tutkimus} ja se alla \emph{Kiihdytinlaboratorio}. Kai klikkaa hiirellä kohtaa \emph{Tutkimusprojektit}, sen alta avautuvaa kohtaa \emph{Rahoitus} ja valitsee kohdan \emph{Hakemukset}. Hän tallentaa viimevuotisen hakemuksen omalle koneelleen ja ryhtyy muokkaamaan sitä sen tekstinkäsittelyohjelmalla. Tarkistaakseen mahdolliset painotusalueiden muutokset rahoituksen myöntämisperusteissa Kai avaa Akatemian sivuston klikkaamalla navigointipuusta kohtaa \emph{Tutkimus/Fysikaaliset~tieteet/Rahoitus/Ulkopuolinen/Suomen Akatemia}. Sivusto avautuu uuteen ikkunaan ja HY-Intranet jää taustalle (kuva~\ref{kuva:skenu1_kuva2}). \begin{figure}[!h] \begin{center} \includegraphics[width=0.85\textwidth]{kuvat/skenu_kai2} \caption{Suomen Akatemian sivusto avautuu uuteen ikkunaan.} \label{kuva:skenu1_kuva2} \end{center} \end{figure} Tutkittuaan jonkin aikaa Akatemian sivustoa Kai kuulee kilahduksen, ja huomaa että hänelle on tullut uusi sähköpostiviesti. Kai klikkaa HY-Intranetin työkalupaneelista Mappi-posti -palvelun auki. Mappi avautuu sivun yläosaan työntäen navigointipuuta ja sisältöikkunaa sivulla alemmas (kuva~\ref{kuva:skenu1_kuva3}). \begin{figure}[!hp] \begin{center} \includegraphics[width=0.85\textwidth]{kuvat/skenu_kai3} \caption{Navigointipuu ja sisältökehys siirtyvät alaspäin, ja sähköpostityökalu avautuu sivun yläosaan.} \label{kuva:skenu1_kuva3} \end{center} \end{figure} Viesti on Andrei Stanichkyltä, joka on tulossa Kain isännöimälle tutkijavierailulle Kiihdytinlaboratorioon kesäkuun alkupuolella. Andrei vahvistaa siinä saapumisajankohtansa ja fysikaalisten tieteiden laitoksella 14.5. pidettävän vierailuluennon otsikon. Kai onkin jo vähän odotellut viestiä, ja päättää lisätä tiedon Andrein vierailuluennosta heti laitoksen tapahtumakalenteriin. Kai vierittää sivua alemmas, jolloin navigointipuu tulee jälleen kunnolla näkyviin, ja valitsee kohdan \emph{Ajankohtaista/Fys.~tieteiden laitos/Tapahtumakalenteri} (kuva~\ref{kuva:skenu1_kuva4}). \begin{figure}[!hp] \begin{center} \includegraphics[width=0.95\textwidth]{kuvat/skenu_kai4} \caption{Kai on vierittänyt sivua siten, että navigointipuu on tullut näkyviin, ja on lisäämässä fysikaalisten tieteiden laitoksen tapahtumakalenteriin uuden tapahtuman tietoja.} \label{kuva:skenu1_kuva4} \end{center} \end{figure} Oikealle ilmestyvän tapahtumasivun alalaidassa on lomake, johon hän syöttää vierailuluennon tiedot ja vahvistaa tapahtuman lisäyksen klikkaamalla lisää-painiketta. Kain työtoveri Emppu tulee työhuoneen ovelle pyytämään häntä lounaalle, mihin Kai ilomielin suostuukin. Hän klikkaa vielä ennen lähtöä HY-Intranet-sivun paikallaolotiedoista vaihtoehdon \emph{poissa} ja kirjoittaa viestiksi lähteneensä syömään, ja palaavansa n. klo 14 (kuva~\ref{kuva:skenu1_kuva5}). \begin{figure}[!hp] \begin{center} \includegraphics[width=0.8\textwidth]{kuvat/skenu_kai5} \caption{Kai jättää muille intranetin käyttäjille paikallaolotietoaan täydentävän viestin.} \label{kuva:skenu1_kuva5} \end{center} \end{figure} \end{quote} \clearpage \subsection{Skenaario 2: Magnus ja konferenssipaperi} \label{skenu_toffe} Tässä luvussa kuvataan tutkijoiden intranet-ratkaisua nuorten tutkijoiden näkökulmasta. Seuraava kuvitteellinen käyttöskenaario perustuu useamman haastatellun nuoren tutkijan käyttötapauksiin, jotka on yhdistelty ajallisesti peräkkäin muuttamalla käyttötapauskuvausten tilatietoja sopivasti. Tämän skenaarion kuvitteellinen esimerkkihenkilö Magnus on Kiihdytinlaboratoriossa Kumpulassa gradu-työtään kirjoittava fysiikan perustutkinto-opiskelija. Hän on noin kuukausi sitten ollut PSI-15~-konferenssissa Japanissa ja yhdessä muiden tutkimusryhmänsä jäsenten kanssa kirjoittanut konferenssijärjestäjille jätetyn tutkimuspaperin. Magnus odottaa innolla kommentteja paperin vertaisarvioijilta, sillä tämä on ensimmäinen varsinainen tutkimuspaperi, jonka tekemisessä hän on ollut mukana. Kai on perehdyttänyt häntä labran tapoihin ja ohjannut alkuun tutkijan uralla, joten Magnus pyytää Kailta usein neuvoa tutkimusasioissa. \begin{quote} Magnus tulee työhuoneeseensa Physicumiin klo 13.15. Kirjauduttuaan sisään yliopiston intranetiin, hän havaitsee saaneensa kaivatun sähköpostin ja sen mukana vertaisarvioijan kommentit konferenssipaperista (kuva~\ref{kuva:skenu2_kuva1}). \begin{figure}[hp] \begin{center} \includegraphics[width=0.95\textwidth]{kuvat/skenu_toffe1} \caption{Magnus on saanut sähköpostitse kommentit konferenssipaperistaan.} \label{kuva:skenu2_kuva1} \end{center} \end{figure} Vertaisarvioija on pyytänyt parantamaan paperin kuvausta tutkimuksessa käytetyistä koejärjestelyistä. Pohdittuaan kommentteja hetken aikaa ja vertailtuaan niitä paperin jätettyyn versioon, Magnus päättää kysyä neuvoa Kailta, sillä hän ei tiedä miten tekstiä voisi tältä osin parantaa. Koska Kain työhuone on parin sadan metrin päässä Kiihdytinlaboratorion rakennuksessa, Magnus päättää tarkistaa ensin onko Kai paikalla. Hän avaa intranetin \emph{Henkilöstöhaku}-palvelun, joka ilmestyy Mappi-posti~-palvelun alle työntäen navigointipuuta ja sisältöikkunaa sivulla alemmas (kuva~\ref{kuva:skenu2_kuva2}). \begin{figure}[hp] \begin{center} \includegraphics[width=0.95\textwidth]{kuvat/skenu_toffe2} \caption{Henkilöhakemiston avulla Magnus saa tietää, että Kai on juuri nyt syömässä.} \label{kuva:skenu2_kuva2} \end{center} \end{figure} Hakusanalla ``nordlund'' löytyy useita tuloksia, mutta kasvokuvien perusteella haluttu henkilö on helppo löytää. Kain yhteystietojen alla lukee, että hän on parhaillaan syömässä, mutta palaa Kiihdyttimelle n. klo 14. Magnus päättää odotellessaan yrittää etsiä käsiinsä vertaisarvioijan viittaaman A.~T.~Davidsonin artikkelin litiumfluoridikiteiden ionipommituksesta. Hän sulkee henkilöhakemiston ja avaa INSPEC-viitetietokannan navigointipuun kohdasta \emph{Tutkimus/Fysikaaliset~tieteet/Viite-~ja artikkelitietokannat/INSPEC}. WebSpirs-liittymän avulla toimiva haku INSPEC-tietokantaan avautuu uuteen ikkunaan (kuva~\ref{kuva:skenu2_kuva3}). \begin{figure}[hp] \begin{center} \includegraphics[width=0.95\textwidth]{kuvat/skenu_toffe3} \caption{Magnus etsii Davidsonin artikkelin julkaisutiedot INSPEC-viitetietokannasta.} \label{kuva:skenu2_kuva3} \end{center} \end{figure} Etsiessään artikkeleita kirjoittajan nimellä hän panee merkille, että viitattu artikkeli ``Vacuum ultraviolet absorbtion and ion track effects in LiF crystals irradiated with swift ions'' on ilmestynyt Physics Review -julkaisussa vuonna 2002. Magnus avaa intranetin \emph{Kirjastohaku}-palvelun, joka ilmestyy Mappi-postin ja navigointipuun väliin (kuva~\ref{kuva:skenu2_kuva4}). \begin{figure}[hp] \begin{center} \includegraphics[width=0.95\textwidth]{kuvat/skenu_toffe4} \caption{Kirjastohakutyökalun avulla selviää, että Physical Review B -julkaisun vuoden 2002 lehdet löytyvät sekä Kumpulasta että Otaniemestä.} \label{kuva:skenu2_kuva4} \end{center} \end{figure} Hän kirjoittaa hakusanaksi ``physics review'', ja tuloslistaan ilmestyy 8 eri ``Physical Review''-julkaisusarjaa. Magnus tarkistaa INSPEC-ikkunasta julkaisusarjan kirjaimen, joka on B, ja valitsee kyseisen sarjan hakutuloksista. Ilmestymisvuosittain lajitellusta luettelosta yksityiskohtaisessa näkymässä selviää, että kyseinen julkaisu on saatavilla sekä Kumpulan Tiedekirjastosta että TKK:n pääkirjastosta Otaniemessä. Kello on hieman yli 14, ja Magnus havaitsee henkilöstöhakemistosta Kain olevan palannut syömästä. Juuri ennen lähtöään hän saa Limes-ainejärjestön sähköpostilistalta viestin kyykkätapahtumasta ensi lauantaina. Magnus on joskus kuullut puhuttavan kyykkäpelistä, mutta ei tiedä siitä juuri mitään. Hän päättä vilkaista löytyisikö intranetistä lisätietoa kyykästä. Magnus klikkaa navigointipuun välilehteä ``Kaikki'', jolloin näkyviin tulee intranetin tietoluokittelun 9 päähaaraa: \emph{Ajankohtaista}, \emph{Tutkimus}, \emph{Opetus}, \emph{Opinnot}, \emph{Henkilöstöasiat}, \emph{Opiskelijaelämää}, \emph{Vapaa-aika}, \emph{Yliopistohallinto} ja \emph{Rakennukset ja kiinteistöt}. Hän kirjoittaa hakukenttään sanan ``kyykkä'' ,ja päähaaroista jää näkyviin vain 3: \emph{Ajankohtaista}, \emph{Opiskelijaelämää} ja \emph{Vapaa-aika}. Samalla puun haarat avautuvat paljastaen muutamia keltaisella taustalla ja vahvemmilla kirjasimilla korostettuja sivuja, sekä näiden osumasivujen sisarsolmut (kuva~\ref{kuva:skenu2_kuva5}). \begin{figure}[bp] \begin{center} \includegraphics[width=0.95\textwidth]{kuvat/skenu_toffe5} \caption{Rajaava haku intranetin tietohierarkkiaan avainsanalla ``kyykkä''.} \label{kuva:skenu2_kuva5} \end{center} \end{figure} Magnus kiinnittää huomionsa erikoiseen nimeen ``Papintappajat'', ja havaitsee pian, että kyse on yliopiston kyykkäharrastajien yhdistyksestä. Magnus päättää tutustua myöhemmin kyykkäpeliin ja kyseisen yhdistyksen toimintaan. Hän klikkaa Papintappajat-kohdan oikealla puolella olevan valintaruudun avulla kyseisen alisivuston näkyviin myös valitut-välilehdellä (kuva~\ref{kuva:skenu2_kuva6}), ottaa paperit mukaansa, ja lähtee kävelemään kohti Kiihdytinlaboratorion rakennusta. \begin{figure}[hp] \begin{center} \includegraphics[width=0.95\textwidth]{kuvat/skenu_toffe6} \caption{Magnus liittää Papintappajat-yhdistyksen alisivuston valitut-välilehdellä näkyviin alisivustoihin.} \label{kuva:skenu2_kuva6} \end{center} \end{figure} \end{quote} \clearpage